Moottorin kunnostus, Rover K-sarja

 Ensin lienee paras valottaa tapahtumien taustoja: Aivan normaalin ajon jälkeen yön yli seissyttä autoa yritettiin käyntiin, mutta moottori ei pyörähtänytkään. Käynnistysyrityksen aikana kaikki valot sammuivat, joten oletettiin akun olevan tyhjentyneen. Kun moottoria yritettiin käynnistää toisen auton avustamana, lähti se toisella yrittämällä käyntiin, mutta käynti oli erittäin epätasaista ja moottori nakutti kuuluvasti. Auto oli jo jonkin aikaa hukannut hieman jäähdytinnestettä, mutta tähän vikaan ei oltu sen enempiä huomioita kiinnitetty.

Auto otettiin lähempään tarkasteluun: Öljyt ja nesteet olivat kunnossa ja nestepinnat kohdillaan. Kampiakselia käsin pyöritettäessä tuntui jo, että kaikki asiat eivät ole kunnossa, sillä tietyssä kohtaa ei kampiakseli suostunut pyörimään eteenpäin kuin reilulla vääntämisellä. Sytytystulpat sekä apulaitehihna irroitettuna kampiakselin tulisi pyöriä suhteellisen kevyesti, mutta tässä tapauksessa ei kevennystä tapahtunut.

Kyseisessä 16-venttiilisessä moottorissa pystyy männän liikkeet helposti tutkimaan pitkällä ohuella puikolla sytytystulpan reiän kautta. Kun jokaisen männän korkeus yläkuolokohdassaan merkittiin ylös, huomattiin että 4. sylinterin männän korkeus oli useita millejä alempana kanssasisariaan.

Tässä vaiheessa diagnoosi oli pääpiirteissään selvä: Moottorin 4.s sylinteri oli ollut täynnä nestettä silloin kun sitä oltiin yritetty käynnistää - nestelukko (hydrolock). Apuvirran suoman lisäpotkun ansiosta oli moottori pyörähtänyt väkisin ympäri 4. sylinterin kiertokangen ja mahdollisesti venttiilien antaessa periksi. Enää oli epäselvää se, mitä nestettä sylinteriin oli mennyt.

Koska jäähdytinnestettä oli kadonnut jo jonkin aikaa ennen tapausta, lähdettiin vikaa selvittämään jäähdytysjärjestelmästä. Ulkoisia vuotoja ei havaittu, joten jäähdytysjärjestelmään tehtiin painetesti. Järjestelmä ei kestänyt painetta ollenkaan ja suuri vuoto paikallistui korvalla kuuntelemalla imusarjasta tulevaksi. Tässä moottorissahan on muovinen imusarja, jossa kumpaankin päätyyn tulee sylinterikannesta jäähdytinnestekanava. Toisesta kanavasta (1. sylinterin vieressä) neste menee paisuntasäiliölle (ilmauskanava), mutta toisesta kanavasta nesteelle ei ole kulkua mihinkään. Koska vikapaikka oli juurikin tämän ei-mihinkään-kulkevan kanavan kautta, arvioitiin nesteen vuotavan joko haljenneesta imusarjasta, imusarjan tiivisteen kautta, tai haljenneen sylinterikannen kautta.

Kun imusarja otettiin irti, huomattiin että 4. sylinterin imuaukko oli täynnä jäähdytinnestettä - itse sylinterin ollessa kuitenkin tyhjä. Tuurinsa tälläkin, nimittäin kyseisen sylinterin imuventtiilit olivat kiinni, joten voitiin olla 90%:sesti varmoja vuodon tulleen imusarjan tiivisteestä - itse imusarja kun todettiin laipastaan ehjäksi.

Moottori nostettiin pois autosta ja purettiin. Muut osat todettiin ehjiksi ja toimiviksi, paitsi neljännen sylinterin männän kiertokanki - joka oli mutkalla, sekä samaisen sylinterin sylinteriputki - johon kiertokanki oli ehtinyt jo melkoisen kolon kaivaa.



Jäähdytinnestettä täynnä oleva imukanava




Sylinteriputken helmaa oli vääntynyt kiertokanki jo ehtinyt järsimään


Moottori kunnostettiin uudella sylinteriputkella, männällä kiertokankineen, sekä uusilla männänrenkailla - jotka olivat muuten tosissaan vaikeita löytää mistään, laakereilla, tiivisteillä, vesipumpulla, sekä tietysti uudella jakohihnasarjalla. Venttiilit hiottiin, öljykanavat puhdistettiin, ja imusarjan laippa oikaistiin. Moottori asennettiin takaisin uuden kytkinasetelman kera, ja ensikäytössä todettiin moottorin pelaavan moitteitta.


Kunnostettu moottori valmiina asennukseen

 

Valmistajan ohjeaikasuositusten mukaan touhuun menisi noin 30 tuntia, mutta todellisuudessa osien etsinnän ja toimitusten odottelun kanssa aikaa tuhrautui useita kuukausia, eli ihan ilman vara-autoa ei kannata olla. Tosin varaosat eivät kustantaneet paljoa, noin tuhat euroa yhteensä nesteiden kera.

Eero Jääskeläinen

Salo

Linkittäydy Facebookin kautta, ja pysyt ajan tasalla: