Weber -kaasuttimen huolto

Kaasutin, vielä autossa paikoillaan

Peugeot 205:n joistain malleista - kuten myös joistain VW Golfeistakin löytyvä Weber TLP -sarjan kaasutin on melko yksinkertainen laite, mutta samalla myös yllättävän monipuolisesti säädettävä; kaikkien osa-alueiden sekä toimintojen seoksia on helppo säätää ilma- sekä polttoainesuuttimin, jos vain suuttimia enää jostain saa... Sama kaasutinrunko on myös TLC-sarjassa, siinä vain on automaattisesti toimiva rikastin.

Kyseinen tapaus toimi muuten hyvin, mutta kylmänä käynnistäessä moottori kävi hetken aikaa erittäin rikkaalla seoksella, sekä kaasua nopeasti lisättäessä moottori nykäisi erittäin voimakkaasti - mikä enteili ongelmia kiihdytyspumpun suunnassa.

Kaasuttimen irroitus on melko helppo toimenpide: Ilmansuodattimen ja kaasuttimen välinen imuputki poistetaan (putki on kiinni kahdella isolla letkukiristimellä, huohotinletkut irti ja putki lähtee nostamalla), ja irroitetaan kaasuttimen yläosassa oleva muovinen kaulus (kaksi 13mm pulttia). Vaijerit irroitetaan samoin kuin polttoaineletku sekä virranjakajalle menevä alipaineletku. Kaasuttimen muovikauluksen alta löytyy kaksi 13 mm kannalla olevaa pulttia, joilla kaasutin on kiinni.


Kaasutin irroitettuna. Kuvassa: 1: Suodattimen tulppa, 2 ja 3: Kaasuttimen kiinnitys imusarjaan, 4 ja 5: Kaasuttimen kannen kiinnitys, 6: Tyhjäkäyntipiirin polttoainesuutin.

Kaasutin kannattaa puhdistaa hyvin ulkoa ennen purkamista. Tämän jälkeen voi polttoaineen syotön yhteydessä olevan suodattimen vaihtaa irroittamalla ensin siinä oleva 14mm kannalla oleva tulppa. Tulpan alta löytyy pesä, missä on muovinen suodatinpanos.

Kaasuttimen ulkoiset laitteet, kuten kiihdytyspumpun kotelo, tehoventtiilin kotelo, sekä rikastinlaite voidaan ottaa pois. Toki huomioiden kaikkien osien paikat.


Kiihdytyspumppu


Tehoventtiilin osat


Rikastinlaite, kuvaan merkitty tyhjäkäynnin seosruuvi

Kaasuttimen kansi avataan irroittamalla kannessa olevat kaksi talttapäistä ruuvia (yo. kuvassa nrot 4 ja 5) ja varovasti nostaen kansi ylös. Tiiviste saattaa tarrata hieman kiinni, mutta sen tulee jäädä kokonaan kansiosaan.


Näkymät kannen alla: Ylempänä bensiiniä täynnä oleva kohokammio, sekä kurkkuun osoittava kiihdytyspumpun suutin


Kansiosa. Huomaa, että tiivistettä ei saa pois ennen kohon / neulaventtiilin irroitusta


Kansiosa ilman kohoa ja tiivistettä


Kiihdytyspumpun suutin irroitettuna. Huomaa rungon O-rengas

Irroita kansiosasta koho sekä sen mukana neulaventtiili liu'uttamalla esimerkiksi naulalla saranatappi irti. Poista tiiviste, ja puhdista kaikki reiät käymällä ne läpi esimerkiksi kuparisella sähköjohdon säikeistä tehdyllä langalla. Tarkista neulaventtiilin kunto, ja vaihda tarvittaessa (tosin venttiiliä ei yleensä tarvitse uusia), uusi myös koho jos sen sisällä tuntuu olevan nestettä. Aseta uusi tiiviste paikalleen, samoin neulaventtiili ja koho. Käännä kansi ylösalaisin, varmista neulaventtiili tiiveys puhaltamalla polttoaineliitäntään, tarkista mittaamalla kohon korkeimman kohdan ja tiivisteen välin olevan n. 28mm, säädä tarvittaessa vääntämällä neulaventtiiliä painavaa peltiliparetta.

Kiihdytyspumpun toiminta tarkastetaan; kaasuttimen ollessa paikoillaan kokeiltiin kaasuvipua käsin kääntämällä - jolloin kiihdytyspumpun tulisi suihkauttaa bensiiniä kaasuttimen kurkkuun. Kyseinen piiri toimii siten, että kaasuläpän akselilta välittyy kaasuttimen kylkeen vipu, mikä painaa pumppuna toimivaa kalvoa sisäänpäin, mikä aiheuttaa kiihdytyspumpun kammiossa olevan polttoaineen purkautumisen suutinta pitkin. Polttoaine kammioon tulee kohokammion kautta kuulaventtiilin läpi (kuulaventtiili toimii suuntaventtiilinä estäen polttoaineen karkaamisen takaisin kohokammioon kiihdytyspumpun kammion paineen noustessa), lisäksi suuttimen rungossa on ilmeisesti kuminen suuntaventtiili estämässä ilman pumppautumisen kiihdytyspumpun kammioon. Lisäksi kammion ja kohokammion välillä on kuristettu yhteys, joka päästää suuttimeen sopimattoman polttoaineen takaisin ja näin estää kiihdytyspumpun kalvon rikkoutumisen.


Kiihdytyspumpun kammio. Huomaa polttoainekanavat

Kaasuttimen alaosaa pitää paikoillaan kaksi talttapäistä ruuvia. Alaosan liitoksessa on bakeliittinen välikappale, jossa on myös pienet nystyt kohdistamista varten. Tämä liitos on tärkeä olla tiivis, muuten tyhjäkäynnin kanssa tulee ongelmia. Tiivistesarjan mukana ei valitettavasti tullut näitä tiivisteitä, joten ne jouduttiin tekemään itse paperista.


Alaosa irroitettuna. Tiivisteet tulevat mustan bakeliittiosan molemmille puolille.


Kaasuttimen alaosa on kiinni kahdella talttapäisellä ruuvilla


Tiivisteen tekoa tiivistepaperista bakeliittista välikappaletta apuna käyttäen

Kasattaessa kannattaa huolellisesti katsoa, että välikappale asettuu kunnolla paikoilleen. Toki näidenkin osien kanavat tulee puhdistaa huolellisesti.

Rikastinlaitteesta löytyi myös syyllinen kylmäkäynnistyksen jälkeiseen rikkaalla käymiseen: Vaikka TLP:ssä onkin käsikäyttöinen rikastin, ohjaa rikastinta myös yksi alipainerasia, mikä välittömästi moottorin käynnistyttyä avaa hieman rikastinläppää. Tuon rasian kalvo oli rikkoutunut (testaus tapahtuu imemällä rasiaan alipaine letkun avulla: Alipaineen tulisi pysyä, ja rasiasta lähtevän kalvon vetäytyä sisään ja myös pysyä siellä), mikä aiheuttaa ensinnäkin sen ettei rikastinläppä aukene käynnistyttyä, mutta myös sen, että tuon kalvon kautta moottori imee ylimääräistä ilmaa sekoittaen alipainejärjestelmän sekä moottorin seokset. Valitettavasti tuota alipainerasiaa ei kovin helposti enää varaosana saa, joten luovana keinona purettiin vanha, puhdistettiin, sekä kyllästettiin renkaanpaikkausliimalla ja sopivan isolla kertakäyttökumihanskan palalla).


Rikastimen alipainerasian (eli nk. "pull-down") kalvo

Kasauksen yhteydessä kannattaa vaihtaa myös tyhjäkäynnin seosruuvissa oleva O-rengas - tämä jää yleensä huomiotta. Kierrä ruuvia kiinnipäin samalla laskien kierrokset, kunnes ruuvi kevyesti pohjaa. Tämän jälkeen kierrä ruuvi irti, ja vaihda sen tiiviste. Kierrä ruuvi paikalleen ja jälleen kevyesti pohjaan, ja kierrä auki laskemasi määrä. Tosin tuota säätöä tarvitsee luultavasti säätää joka tapauksessa.

Asennetaan kaasutin paikoilleen uuden tiivisteen kera, kiinnitetään letkut ja vaijerit ja kokeillaan käynnistää moottori. Ensimmäisellä kerralla saattaa olla tarvetta useaankin käynnistykseen, kun kaasutin on kuiva. Anna moottorin käydä lämpimäksi, jonka jälkeen voidaan tehdä tyhjäkäyntiseoksen säätö. Tarkin säätö saadaan pakokaasuanalysaattorilla, mutta korvakuuloltakin päästään hyvin lähelle:

Tarkista, ettei moottorissa ole alipainevuotoja (letkut ja kalvot: Tarkista eritoten lämpimän imuilman oton alipainerasia imuputkessa, sekä virranjakajan alipainekalvo), ja että sytytysjärjestelmä on kunnossa sekä oikein ajoitettu. Tarkista että rikastinläppä on täysin auki. Kierrä kaasuttimen alaosassa olevasta ruuvista tyhjäkäynti mahdollisimman pieneksi. Kierrä nyt seosruuvia kiinnipäin (myötäpäivään) n. puoli kierrosta kerrallaan, kunnes moottori alkaa käydä huonosti. Nyt kierrä ruuvia aukipäin hitaasti, kunnes moottori alkaa käydä mahdollisimman tasaisesti korkeimmilla kierroksillaan, yritä pienentää taas tyhjäkäyntiä tyhjäkäyntiruuvista (jos se vielä vaikuttaa). Kun olet löytänyt rajan jossa moottori alkaa käydä "terveimmin", kierrä noin 1/4 kierrosta kiinnipäin.

Kun säätö on tehty, kierrä seosruuvi kiinni pohjakosketukseen saakka laskien kierrokset: Jos kierroksia on alle 1, on tyhjäkäynnin polttoainesuutin liian iso. Jos kierroksia on enemmän kuin 2, on polttoainesuutin liian pieni. Jos kierroksia oli 1:n ja 2:n välillä, on suutin oikean kokoinen: Tee tyhjäkäyntiseoksen säätö vielä kerran kohdalleen ja säädä tyhjäkäyntikierrokset noin 900r/min kaasuttimen alaosassa olevasta ruuvista.

Jos tyhjäkäynnin suuttimia joutuu vaihtamaan, tulee katsoa nykyisen suuttimen koko sen kyljen meistauksesta. Polttoainesuutin sijaitsee kaasuttimen yläosassa (yo. kuvassa numero 6) . Luultavasti suuttimen koko on 47. Erikokoisia suuttimia saa Weber-kaasuttimen osia myyvistä liikkeistä. Tyhjäkäynnin seoksen säätö on melko tärkeä, nimittäin tuon piirin kautta moottorille tarjoillaan polttoainetta myös nk. "ylimenovaiheen" aikana, mikä on käytössä esimerkiksi pintakaasulla ajettaessa.


Tyhjäkäynnin polttoainesuutin. Suutin sijaitsee kaasuttimen yläosassa

Eero Jääskeläinen

Salo

Linkittäydy Facebookin kautta, ja pysyt ajan tasalla: